Berlusconin äiti9

Asuntoasioita

Asuntoasioista otin parempaa selkoa. Italiassa vuokralainen maksaa myös asunnon omistajan hoitovastikkeen. Se kattaa kulut, jotka syntyvät minimaalisesta lämmityksestä, talon roskisten tyhjennyksistä ja ulkoalueiden hoidosta. Vuokralainen joutuu maksamaan ne kuukausivuokran päälle. Vastike voi nousta 200 euron paremmalle puolelle.

Asuntoa etsiessä oli syytä tarkistaa sähkövirran riittävyys. Sähköä tuli olla ainakin kolmen kilowatin verran. Oppaat suosittelivat myös ENEL sähkömiestä tarkastamaan sähköjohtojen ja pistorasioiden kunto sähköiskujen varalta. Oppaissa varoitettiin myös sähkövirran epätasaisuudesta. Suositeltiin sähköntasaajia eli para fulmine. Käytin sellaisia Intiassa. Mutta että Italiassakin?

Erityisesti varoitettiin lankapuhelimen hankkimisesta. Se saattoi kestää kuukausia. Vielä huonompi asia oli, jos asunnossa jo oli lankapuhelin. Siihen todennäköisesti liittyi maksamattomia laskuja. Hallinto kun toimii hitaasti. Laskuja perättiin viiveellä, usein vasta sen jälkeen kun edellinen asukas oli aikoja sitten jo muuttanut muualle. Täysin sekaisin laskutus meni silloin, jos maksoi vain osan laskusta. Moni kuulema teki niin tahallaan, koska silloin systeemi ei pystynyt riittämätöntä maksua jäljittämään. Suomalaiseen tietoyhteiskuntaan tottunut voi ihmetellä tätä. Tietokonesysteemit toimivat tietenkin vain niille annettujen ohjelmien mukaan. Jos ohjelmat ovat sekavia ja byrokratian sotkemia, on lopputulos samaa sotkua.

Maksamattomat sähkölaskut olivat myös yleisiä. Kun pomoni palasi kesälomalta, hän huomasi että hänen asuntonsa sähköt oli katkaistu. Edellinen asukas oli muutama vuosi aikaisemmin jättänyt 800 euron laskunsa maksamatta. Sähköä ei tulisi ennenkuin hän maksaisi laskun, vaikkei se hänelle kuulunutkaan. Kun pomoni myöhemmin yritti periä maksua takaisin, hänelle sanottiin, että koska hän oli laskun maksanut, sen täytyi olla hänen. Hän ei koskaan saanut rahojaan.

Eivät nämä ongelmat vaivanneet vain julkisen sektorin palveluja. Yksityissektorilla oli jokseenkin sama meno. Laajakaistan asettaminen vaati kaikenlaisia todistuksia eikä se ollut mahdollista ennen kuin minut oli kirjattu vakituiseksi asukkaaksi. Se taas kesti useita kuukausia. Kaapelitelevision saaminen oli sekin monen vaiheen takana. Kun lähdin Roomasta, oli sen palauttaminen yhtä vaikeaa.

Autoon liittyvä vakuutus- ja rekisteröintirumba yhdessä pähkähullun liikenteen ja jatkuvien metrolakkojen kanssa sai minut etsimään asuntoa kävelymatkan päästä työpaikaltani.