Berlusconin äiti6

Ikuisten kysymysten äärillä

Rooman ikuisuus ei ole vain materiaa, joka tule näkyviin kaupunkikuvassa. Ikuisuus on myös ihmiskunnan suurten kysymysten jatkuvuutta.

Historian suuret linjat toistuvat ja uudet sukupolvet pohtivat yhä uudelleen samoja kysymyksiä. Jo 1400–1500 luvulla elänyt Francesco Guicciardini totesi, että ’maailma on aina ollut jokseenkin samanlainen. Se mikä on nyt, esiintyy myös tulevaisuudessa. Tuleva on ollut ennenkin. Samat ilmiöt palaavat, mutta uuden nimisinä ja uusien lippujen alla. Kaikki eivät niitä tunnista, vain se, joka on viisas ja joka tutkii niitä tarkkaan.’ Roomassa voi tarkkasilmäinen ja elämään uteliaasti suhtautuva oppia olemaan viisas.

Roomassa valokeila alkaa yhä useammin siirtyä katsojaan ja kokijaan itseensä. Olemme Rooman tavoin kerroksellisia. Sen huomasi Sigmund Freudkin. Hän piti Roomaa mielen metaforana eli se kuvasi hyvin mielemme syvintä olemusta. Mieli rakentuu - kuin Rooma- menneisyyden varaan, ottaa sieltä mitä haluaa, unohtaa ja valikoi. Muistot muokkaavat nykyistä. Vanhat valinnat vaikuttavat edelleen. Unohdettukin uraa tulevaa.

Rooma on myös kuin iäkäs ihminen. Vanhassa ihmisessä viipyy koko hänen menneisyytensä, samalla kun nykyhetki on vahvasti läsnä ja kurkottaa kohti tulevaisuutta.

Kadun varjoisella puolella

Italiassa runsauden sarvi ei pursua vain kauneutta ja hyviä hedelmiä. Kaikissa suurkaupungeissa on myös varjopuoli. On valoisia katuja ja hämärää laitapuolta, huutoa ja pulppuavaa naurua, moottorin kiihdytyksiä ja jarrujen kirskuntaa, kadun kulmissa suutelevia pareja sekä skootterin ja fiatin kolareita. On juhlia ja arkea. On luksusta ja köyhyyttä. Pimeänä yön hetkenä olin myös kuulevinani laukauksia. Kauniin rinnalla kulkee kuitenkin harvoin ruma, sillä se piileskelee kulissien takana.

Myös nyky Italiassa on käynnissä kova arvojen mittelö. Raha on pääsemässä voitolle ja siihen kuuluva hengästynyt rauhattomuus. Vielä kuitenkin italialaiset viipyvät ravintoloissa, pitävät kiinni perheistään ja seurustelevat toistensa kanssa.

Beppe Severgnini jo varoitti meitä luomasta Italiasta kaavamaisia kuvia. Hänen mukaansa kaavoja on kaksi. On hyvää pursuava Toscana pastelli ja pahaa valuva mafia Italia. Molemmat ovat olemassa, mutta kumpikaan ei yksinään anna koko kuvaa Italiasta.