Berlusconin äiti16

Jääkaapissa

Rooman ilmasto on suomalaisittain leuto. En ole kuitenkaan koskaan palellut yhtä paljon kuin Roomassa. Talvella patterit olivat suurimman osan aikaa kylminä. Asunto oli talvella kuin jääkaappi.

Joulu-tammikuussa lämpötila Roomassa putosi yön kylmimpinä hetkinä nollaan. Tammikuun alussa 2006 mitattiin yöllä Roomassa jo – 2 astetta. Firenzessä oli samana yönä – 9. Milanossa päästiin – 11 asteeseen.

Asunnoissa oli yksinkertaiset ja hatarat ikkunat, jotka päästivät tuulen lävitse. Nukuin kahden täkin alla flanellisessa verryttelypuvussa, villasukat jalassa ja joskus jopa myssy päässä. Jopa koira halusi täkin alle.

Ystäväni Suomessa ihastelivat marraskuun lopun lämpöä kun Roomassa oli vielä 16 astetta. Jouduin palauttamaan heidät maanpinnalle. Sanoin, että sama lämpötila on myös sisällä asunnossa.

Kylmyys tunki ihon läpi. Tuntui, että se jäi koko talveksi asumaan luihin. Nivelrikon mukiloimat sormien niveleni jäykistyivät. Kun lyhyen kotiloman aikana istuin saunan lauteilla, tunsin kuinka kylmyys alkoi hitaasti tihkua ulos. Lämmin asunto Suomessa oli myös taivas!

Asuntoja lämmitettiin Roomassa muutaman tunnin ajan aamuisin ja iltaisin marraskuusta maaliskuuhun, oli sää mikä tahansa. Tästä aikataulusta ei joustettu. Joissakin asunnoissa oli takka. Monissa oli lisänä kaasulämmitys.

Parvekkeiden kauhistukset, mustanpuhuvat kaasupöntöt tuntuivat vain odottavan lähtölaskentaa ennen kuin siirtyivät talo mukanaan maata kiertävälle radalleen. Minä en halunnut asuntoa kaasupönttöjen kanssa. Tästä ennakkoluulosta sain karsaasti maksaa.

Kaasulämmitys oli halvempaa kuin sähköllä lämmittäminen. Sähkölaskuni olivat noin pari sataa euroa kuussa talven kylmimpinä ja kesän kuumimpina kuukausina. Sähköä kuluttivat myös boilerit, veden lämmittäjät. Hanoista kun muutoin tuli vain kylmää vettä. Lämpimästä vedestä en halunnut tinkiä.

Italian sähkö on Euroopan kalleinta, sillä Italialla ei ole omaa energian tuotantoa. Sähkön hinta on 45 % korkeampi kuin Euroopan keskihinta. Sen takia käytetään paljon kaasua, joka ainakin vielä on halvempaa. Kaasu tuodaan lähinnä Venäjältä. Sähkö puolestaan johdetaan Ranskasta, Sveitsistä ja Sloveniasta.

Sähkön kulutus Italiassa oli kasvussa, etenkin yhä kuumemmiksi tulevien kesien takia. Helleaallot olivat jo johtaneet sähkönjakelun kierrättämiseen alueelta toiselle, kuten Intiassa oli tapana. Monien italialaisten muistissa oli vielä kauhukuva suuresta sähkökatkoksesta, kun myrsky katkaisi Sveitsistä tulevan voimajohdon syyskuussa 2003.

Italian niskassa olivat myös EU:n vaatimukset, joiden mukaan Italian tuli vähentää päästöjään 6.5 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Monet uskoivat, ettei se ollut mahdollista ilman atomivoimalaa.

Italian omasta ydinvoimasta käytiin vuonna 1987 keskustelu parlamentissa. Se ei johtanut mihinkään. Kyse ei ollut Vihreiden vastustuksesta, sillä Vihreät oli pieni puolue, jolla ei ollut tarpeeksi vaikutusvaltaa. Estradille astui sattuma. Tshernobyl räjähti juuri noihin aikoihin. Sen seurauksena kansanäänestyksessä torjuttiin atomivoimalan mahdollisuus. Vasta viime aikoina, kiristyneiden markkinoiden ja kohoavien kustannusten myötä on atomivoimalasta alettu uudestaan keskustella.

