Berlusconin äiti33

Työ

Elämä Roomassa ei ollut vain historiaa ja kulttuuria. Se oli myös työtä. Työ oli kaikin tavoin haastavaa.

Minulle määrätty avustaja seisoi työhuoneeni ovella kädet puuskassa ja sanoi tiukasti "minä en halua tehdä mitään sihteerin hommia!" Apua, ajattelin mielessäni, miten selviän tästä. Päätin että en aio heti tehdä asialle mitään. Vähän myöhemmin tarvitsin valokopioita. Muistin heti Alisan viestin. Päätin ottaa ne itse. Kun palasin kopiot kädessäni työhuoneeseen, ilmestyi Alisa jälleen kädet puuskassa ovelle ja sanoi kiukkuisesti "Mitä tämä on? Olet ottanut itse kopioita. Nyt ei minulla ole mitään tehtävää!" "Mutta minähän luulin, että sinä et halunnut tehdä tällaisia hommia?" ehdotin varovasti. Asiasta ei enää keskusteltu. Jää oli murrettu. Alisasta tuli mitä parhain työpari, jonka temperamentista kumpusi energiaa ja hyviä ideoita.

Ymmärsin myöhemmin, mitä Alisa yritti minulle kömpelösti viestittää. Hän halusi, että kohtelen häntä tasavertaisena enkä jonakin alamaisena, jolle heittelen hanttihommia.





Ryhdyin heti etsimään maaseudun kehitysvaikuttajia, erityisesti niitä joilla oli uusia ideoita. Niitä etsiessäni kauhukseni huomasin, että omat tietoni maanviljelyksen ja maatalouden rakenteista olivat päässeet vanhenemaan. Maailman kauppajärjestö ja sen ajama uusliberalismi olivat siirtäneet suuren osan maataloudesta ylikansallisten maatalousjättien ohjaukseen. Pienviljelijöiden oli mahdotonta kilpailla jättien kanssa. Maataloudesta oli tullut globaalia teollisuutta. Carrefourin, Tescon, Wal-Martin ja muiden jättien tuotantoketjut yltivät kaukaisimpiin kyliin. En ollut yksin vanhentuneine käsityksineni. Järjestön muutkin virkailijat toimivat myös siinä harhaluulossa, että maanviljelijät olivat itsenäisiä toimijoita, joiden pienlainoitus ja tekninen apu ratkaisisi ongelmat.

Palkkasin kaksi löytämääni neropattia valmistelemaan raporttia globalisaation vaikutuksista maaseudun elinkeinorakenteeseen ja maatalouteen. Heidän johtopäätöksensä päätyivät myöhemmin organisaation maaseutukehityksen uudistuksia käsittelevään raporttiin.

Sain hyvän opetuksen. Niillä, jotka haluavat johtaa muutosta, on oltava viimeisin tieto. Sekään ei riitä. On oltava lahjomaton suuntavaisto. Ymmärrys siitä minne ollaan menossa. Eikä pidä antaa lahjoa itseään syrjäteille myötätuulten vietäväksi. Lähes Sokratesmaista tiedon rajojensa tuntemista myös tarvitaan. Delfoin oraakkelihan oli ilmoittanut Sokrateelle, että hän oli maailman viisain ihminen. Sokrateen oli helppo hyväksyä se. Hän tiesi olevansa ihminen, joka parhaiten tunsi oman tietonsa rajat. Sitä hän piti viisautena.