Berlusconin äiti2

’Ehkä merkillisin asia ihmisyydessä on se,
että tulemme tähän maailmaan
varustettuina elämään tuhansia erilaisia elämiä,
mutta päädymmekin vain
yhteen elämään.´
Glifford Geertz


Italia on pohjaton aarreaitta: historian kerroksia ja taidetta tuhansien vuosien ajalta. Kirkotkaan eivät ole vain kirkkoja. Ne ovat eräänlaisia taidemuseoita nekin. Myös Rooma yllättää. Arkipäivä näyttää ensin tutulta, mutta moni asia voi olla toisin. Kaikesta tästä rikkaudesta voi kirjoittaa satoja kirjoja. Eino Leino totesi jo vuonna 1909, että ”tuntea Rooma on sama kuin tuntea kolmatta tuhatta vuotta ihmiskunnan kehityksessä.”

Italia on meille myös vieras. Vaikka se on Euroopassa, se voi silti tuntua lähes yhtä vieraalta kuin joku Aasian maa. Toisaalta siinä on paljon tuttua, onhan se yhteiskuntajärjestyksemme kehto ja osa eurooppalaista kansanyhteisöä.

Maassa käyvä matkailija ei ehkä heti huomaa vierautta. Se yllättää vasta kun asettuu Italiaan asumaan, erityisesti kun on saatava arki pyörimään.

Moni Roomassa vieraillut on kokenut roomalaiset koppaviksi. Kenties, mutta siihen voi olla toinenkin syy. Oletko unohtanut tervehtiä myyjää kauppaan astuessasi? Tervehtimisen unohtaminen on roomalaiselle selvä riidan haaste. Sen jälkeen on turha odottaa hyvää palvelua.

Minulla oli onni tutustua lähemmin Roomaan ja hieman muuhunkin Italiaan, kokea myös ikuisen kaupungin arkipäivää ja nähdä turistilta usein piilossa olevan julkisivun taakse. Ei minullakaan ole viimeistä sanaa Roomasta eikä täydellistä tietoa italialaisista. Mutta eipä ole ollut monella muullakaan. Roomassa pitkään asunut tanskalainen kuvanveistäjä Bertel Thorwaldsen (1770–1844) ei osannut vastata kun häneltä tiedusteltiin, miten pitkään menee ennen kuin oppii tuntemaan Roomaa. Hän kun oli asunut Roomassa vasta 40 vuotta!