Berlusconin äiti56

Mimosan oksia ja punaisia kalsareita

Roomalaiset ovat aina rakastaneet juhlia. Väitetään, että Rooman keisarikunnan aikana vuodessa oli 182 juhlapäivää. Nykyään jokaisella kaupungilla ja kylällä on omat pyhimysjuhlansa kansallisten juhlapyhien lisäksi.

Italialaiset eivät aina tunne kaikkien juhlapäiviensä alkuperää. Taksinkuljettaja valitteli minulle sitä, että italialaiset ovat omaksuneet ystävänpäivän vieton Amerikasta. Sen kaupallistumisesta voi kenties syyttää amerikkalaisia kauppamiehiä, mutta ei juhlan alkuperästä. Se on italialainen.

Rakastavaisten suojeluspyhimyksestä San Valentinosta kerrotaan seuraava tarinaa. Rooman keisari Claudius II kielsi uudet avioliitot, koska ei saanut sotilaita armeijaansa. Miehet kun eivät halunneet jättää vaimojaan ja perheitään. Legendan mukaan pappi nimeltä Basilio Valentino ryhtyi kuitenkin salaa vihkimään pareja. Kun keisari sai siitä tietää, hän mestautti Valentinon helmikuun 14 päivänä 270. Kuolemansa jälkeen Valentino julistettiin pyhimykseksi. Hänen muistojuhlaansa on vietetty vuodesta 496 lähtien. Aiemmin samana päivänä helmikuussa palvottiin Romuluksen ja Remuksen susi-imettäjää Lupercaliaa Februato-juhlassa.

Februato tulee latinan februare-sanasta, joka merkitsi puhdistamista. Helmikuu oli roomalaisen kalenterin viimeinen kuukausi. Vuoden lopettamiseen kuului puhdistautumisrituaali. Tämänhän minäkin näin unessani helmikuussa, jolloin tulin Roomaan.

Februato-juhlassa arvottiin nuoret naiset ja miehet pareiksi toisilleen. Myöhemminkin on Italiassa ollut tapana julkistaa kihlaukset ystävänpäivänä.

Uudempaa juhlaperinnettä edustaa festa della donna, jota vietetään maaliskuun 8. päivänä. Naisten päivänä sain minäkin mieskolleegaltani työpöydälleni keltaisia mimoosan oksia, joita miehet tuona päivänä Roomassa antavat naisille. Myös taksinkuljettaja yllätti minut antamalla mimoosan oksan. Ei ollut tuulesta temmattu tämänkään juhlan ajankohta. Maaliskuun 8. päivänä oli muinoin vietetty kevätjuhlia Ariadnen eli alun perin Kreetalta peräisin olevan hedelmällisyyden jumalattaren kunniaksi.

Uuden vuoden alla ihmettelin alusvaatekauppoihin ilmestyneitä miesten ja naisten punaisia alushousuja. Oli punaista tankaa ja stringiä sekä pönäkämpiäkin mummovarusteita. Sain kuulla, että italialaisen uudenvuoden viettoon kuuluu, että uusi yö otetaan vastaan näissä punaisissa tamineissa. Punaisen uskotaan poistavan pahaa silmää ja tuovan hedelmällisyyttä. Vauraan uuden vuoden toivossa italialaiset myös syövät aattoiltana linssisoppaa. Pienet litteät linssipavut kun muistuttavat kolikoita.

Onneksi Roomassa ei enää ole tapana heittää vanhoja tavaroita ulos ikkunasta ja parvekkeelta. Tämä oli vielä vallitseva tapa 60-luvulla, jolloin kävin Roomassa uuden vuoden aikoihin. Ulos jouti tuolloin suurempikin tavara: hetekat ja kylpyammeet. Hengenvaarallinen tapa lopulta kiellettiin, kun katsottiin, ettei se sopinut nykykaupunkien elämään.