Friday, October 1, 2010

Berlusconin äiti38

Värikopioita ja valheita

Pomo oli kaikki päivät symbioottisessa puhelinsuhteessa pääjohtajaan. Epävarma pääjohtaja kysyi hänen mielipidettään pienemmistäkin asioista. Osaston omat työt kasaantuivat. Sihteeri kopioi sähköpostit raskaiksi kasoiksi, jotka pomo kantoi illalla kotiin. Kotoaan hän soitteli ja lähetti meille iltakaudet viestejä. Nykyteknologian avulla voi työntekijästä tehdä ympärivuorokautisen orjan.

Uusi italialainen virkailija halusi tehdä pomoon vaikutuksen ja alkoi hyödyntää pomon ylityönarkomaniaa. Yhdessä he valmistelivat öisin raportteja ja lähettelivät toisilleen yötä myöten viestejä, joskus aamuneljään asti. Pomo kehui hänen ahkeruuttaan meille muille, ymmärtääksemme yskän.

Myöhemmin tajusin, että ylitöillä oli toinenkin tehtävä. Virkamiehet eivät voineet pyytää niistä palkkaa, mutta lomaa sai.




Uusi työntekijä Michael kertoi minulle kokemuksistaan. Hän oli palannut innostuneena kenttämatkalta Tansaniasta. Matkallaan hän oli ottanut kuvia projektista. Hän liitti ne matkaraporttiinsa. Hänen pomonsa suuttui kun näki kuvat ja kysyi kiukkuisesti ’kuka on antanut sinulle luvan laittaa värikuvia raporttiisi?’

Toimistolla oli vain yksi värikopiokone, eikä sitä kuulemma saanut käyttää – turhaan. Michael ei vielä tiennyt sitä byrokratiasääntöä, että kun haluat tehdä jotakin uudella tavalla, siihen pitää saada ensin lupa!

Michael kertoi toisestakin tapauksesta. Uusi apulaispääjohtaja oli ilmeisesti kuullut alaisten konsultoinnin tärkeydestä. Hän pyysi Michaelin ja tämän työtoverin lounaalle. Hän kysyi Michaelilta: ’Mikä sinun mielestäsi on täällä suurin ongelma?’ Michael katsoi tilaisuutensa tulleen. Häntä oli painanut jo muutamia viikkoja eräs asia. Michael vastasi: ’… se että moni homma rakentuu valheelle’. Apulaispääjohtaja ei sanonut mitään, vaan kääntyi toisen työntekijän puoleen ja kysyi saman kysymyksen.

Michael päivitteli sitä, ettei johtaja edes kysynyt, mitä hän tarkoitti. Michael sanoi nyt ymmärtävänsä, miksi johto ei tee mitään. Hän oli luullut, etteivät he tiedä kaikesta mitä tapahtui. ”Kyllä he tietävät”, Michael sanoi karvaasti, ”mutta eivät välitä.”

No comments:

Post a Comment