Parsanpoimija
Kirjailija Carlo Levi kertoo kirjassaan Fleeting Rome tositarinan valtiovarainministeriön virkailijasta, jonka hän kuuli kantakapakassaan. Virkailija toi lähes joka päivä osteriaan tuoreet villiparsat. Osterian omistajan kertoman mukaan virkailija meni joka aamu työpaikalleen muutamaksi minuutiksi. Hän asetti salkkunsa paikalleen. Senjälkeen hän lähti ulos, kiipesi vanhan pyöränsä satulaan ja ajoi pitkin Via Salariaa ja Via Flaminiaa läheiselle maaseudulle.
Virkailija vietti koko päivän poimimalla parsaa. Hän tunsi kaikki parhaat parsapaikat ja keräsi päivän aikana niitä kahdesta kolmeen kiloa. Kun ei ollut parsasesonkia, hän keräsi villisikuria ja sieniä. Illalla hän palasi kaupunkiin ja myi saaliinsa ravintoloihin.
Osterian omistaja sanoi, että hän oli täydellinen virkailija. Hän ei vienyt keneltäkään liikaa tilaa. Hän ei häiriköinyt, eikä aiheuttanut skandaaleja. Hän ei ollut tavallistenkaan kansalaisten riesana, eikä vaivannut heitä ylettömillä byrokraattisilla vaatimuksilla. Hän vain eli rousseaulaisen rauhallista elämää luonnosta nauttien. Samalla hieman rahaa hankkien. Valitettavasti, jatkoi ravintolan omistaja, tämä mallivirkailija jäi eläkkeelle. Kun hän jäi eläkkeelle, hän myös lopetti parsanpoimimisen. Hän katsoi olevansa eläkkeellä myös parsanpoiminnasta. Se oli ollut hänen oikea työnsä valtiovarainministeriön virkailijana.
No comments:
Post a Comment