Berlusconin äiti79

Neitsyyden mystiikkaa

Esikristillisten hedelmällisyyden jumalattarien piirteenä oli myös ollut neitsyys. Persialaisten veden ja synnytyksen jumalatar Anahita oli neitsyt. Samoin kanaanilaisten jumalatar Anath. Setälän mukaan myös neitseellinen syntymä oli hellenismin aikana lähes kaikkien uskontojen omaisuutta.

Pyhän Agostinon kirkossa olevaa Madonna del Partoa eli synnytyksen madonnaa pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, että madonna-usko rakentui pakanallisen jumalattaren Magna Materin ja roomalaisen Mater Matutan hahmojen päälle. Se näkyi myös taiteen historiassa. Jeesus-lapsi ei ollut ainoa pyhä lapsi, joka istui äitinsä sylissä.

Jumalattarilla oli usein sylissään poikalapsi. Semiramis, jota myös kutsuttiin ”jumalan äidiksi” usein kuvattiin poikalapsi sylissä. Muinaiset germaanit palvoivat lapsi sylissään istuvaa neitsytäiti Herthaa. Skandinaavien Disakin esiintyi yhdessä lapsensa kanssa. Myös Tiibetissä, Kiinassa ja Japanissa esiintyy samaa ikonografiaa.

Vuodelta 50 jKr. peräisin olevassa hauta-alttarissa esiintyy Juno Lucina vauva sylissään. Antiikin Roomassakin suositun Isiksen sylissä istuu hänen poikansa Horus. Näin myös Fortuna äiti ja poika Jupiter. Ceres ja Irene kummatkin kuvattiin myös lapsi sylissä.

Neitsyyden avulla ei kuitenkin viestitty seksuaalista koskemattomuutta. Se kuvasi naisen mystiseksi koettua kykyä synnyttää kehostaan uutta elämää. Juuri sen takia neitsyyteen liittyi synnyttäminen. Myös pyhyyttä kuvattiin samalla tavoin. Jumaluuden merkki oli neitseestä syntyminen. Se oli mahdollista vain jumalille. Jeesukseen jumaluutta ilmaistin pitkän historiallisen perinteen avulla.

Legenda kuvaa Mitran syntymistä neitsytäidistä. Myös Isis syntyi neitseellisesti. Oppi neitseellisestä syntymästä oli tuttu myös Egyptin jumalattarilla, vuosisatoja ennen ajanlaskuamme. Attis jumala syntyi myös joulukuun 25 päivänä neitsytäiti Nanasta eli Cybelestä. Hän tuli kuitenkin kastroiduksi, kun hänestä tuli äitinsä puoliso. Hänen kuolemaansa ja ylösnousemistaan juhlittiin Roomassa maaliskuun 22 päivänä. Kristinuskon ylösnousemuskertomukselle oli siis myös varhaisia edeltäjiä muista uskonnoista.

Kun kristinusko astui kuvaan vuonna 30 jKr, vaikuttivat vielä muut uskonnot, ja pitkään sen rinnalla. Väitetään, että vasta 500-luvulla keisari Justinianus sulki viimeisen Isiksen temppelin. Äiti-kultti oli niin syvään juurtunut Rooman kulttuuriin, että kristinuskon astuessa areenalle monet vanhoista patsaista vain nimettiin uudelleen Mariaksi ja jumalalliseksi Jeesukseksi.