Berlusconin äiti75

Vanhat miehet vallankahvassa?

Nuorten työllisyystilanne vain huononee. Epävarmat pätkätyöt ja lähes ilmainen työharjoittelu ovat yleistyneet Italiassakin. Tilanne on synnyttänyt nuorten prekarisaatioliikkeen. Se sai suurta julkisuutta, kun nuoret toimittajat Antonio Ingorvaia ja Alessandro Rimassa julkaisivat verkkoromaanin €1000 sukupolvi. Siinä he kuvasivat nykynuorten ns. milleuristien hankalia työoloja ja sinnittelyä alle 1000 euron palkalla.

Italialaisen IRES tutkimuslaitoksen mukaan 65 prosenttia 25–35 vuotiaista ansaitsee korkeintaan 1000 euroa kuussa. Italiassa kaksi miljoonaa alle 40-vuotiasta työntekijää tienaa vähemmän kuin 900 euroa kuussa. Kyseessä eivät ole vain kouluttamattomat nuoret. Myös keskiluokka kurjistuu. Esimerkiksi 27-vuotiaalla Claudiolla on loppututkinto taloustieteessä, mutta hän työskentelee pienellä palkalla kansainvälisessä firmassa. Rita on pienipalkkainen 37-vuotias opettaja. Carolinalla on loppututkinto yliopistosta ja huono työpaikka mainostoimistossa.

Sama on tilanne monissa muissakin Euroopan maissa. Ranskassa kestää kolme vuotta ennen kuin 70 % vastavalmistuneista löytää työpaikan. Kun vuonna 1977 tuloero 30-vuotiaan ja 50-vuotiaan työntekijän välillä oli 17 %, on se nyt 40 %. Ranskassa mielenosoittajat kiinnittivät ilmiöön huomiota. Eikä siellä tilanne edes ole yhtä huono kuin Espanjassa ja Italiassa.

Korkeakoulupaikka ei enää takaa suuria tuloja. Globalisaation lieveilmiöihin kuuluu se, että yritykset eivät enää etsi kehitysmaista ja siirtymätalouden maista vain teollista ja palvelusektorin halpatyövoimaa, niihin siirtyvät myös korkeaa koulutusta vaativat työt. Se laskee myös kotimaisia palkkoja ja heikentää muutenkin työsuhteita.

Vaatii suuria ponnisteluja päästä hyvään asemaan maassa, jossa 87-vuotiasta ehdotetaan Senaatin johtajaksi ja jossa 85-vuotias voidaan valita presidentiksi. Heidän rinnallaan tuolloin 67-vuotias Romano Prodi ja 70-vuotias Silvio Berlusconi vaikuttavat lähes poikasilta.

Mikään ikä ei tietenkään saa olla este poliittiselle osallistumiselle. Vaaka on kuitenkin pahasti kallellaan vanhojen miesten hyväksi. Psykologi Alessandro Amadori väittääkin, että Italia on fallinen ja gerontokraattinen yhteiskunta. Se palvoo vanhoja miehiä. Tällaisessa yhteiskunnassa nuoret joutuvat odottamaan pitkään omia vaikutusmahdollisuuksiaan, niin politiikassa, yliopistoissa kuin muissakin yhteiskunnan instituutioissa.